Kivikirkko on suuri siirtolohkare, johon on sen halkeillessa syntynyt luolasto ja avoin hallimainen tila. Siirtolohkareen kärki ulottuu noin 15 metrin korkeuteen ja sen hallimaisen tilan sisään mahtuu toistakymmentä henkilöä, jonka takia sitä alettiin kutsua ”kivikirkoksi”.
Lohkareen länsisivussa on punamulta-alue, joka viittaisi muinaisiin kalliomaalauksiin.
Kivikirkkoa on käytetty sota-aikana piilopaikkana sekä kerrotaan siellä muinaisina aikoina suoritetun myös auringonpalvontarituaaleja. Muinaiset ihmiset uskoivat pirun asustelevan lohkareissa.
Kivikirkolle vievän polun alkupäässä on parkkipaikka ja polku on viitoitettu.