Makasiinit

Kauppatalojen mukana Uitonsillan ja laivalaiturin välinen ranta alkoi täyttyä ranta-aitoista ja –varastoista.

Kauppiaat Wiljam Vihavainen ja Akseli Holopainen ostivat yhteisen rantavaraston, jonka eteen he rakensivat laivalaiturin. Näin laivalla tuodut kauppatavarat voitiin lastata suoraan varastoon eikä niitä tarvinnut kärryillä kuljettaa satamasta. Varastoon tuotiin laivalasteittain viljaa, suolaa, sokeria ja muita kauppatavaroita Pietarista ja Viipurista sekä myöhemmin myös Savonlinnasta.

Syksyisin, sulan veden aikana, varastot täytettiin ääriään myöten. Talvella varastoja täydennettiin Kallislahdesta, johon tuli rautateitse mm. viljaa ja jauhoja. Junan vaunuja purkamassa saattoi olla jopa 14 sulkavalaista miestä hevosineen ja rekineen. Vilja vietiin Kuhakosken myllylle jauhettavaksi ja sieltä sitten kauppaan myytäväksi.

Tämä makasiini on viimeisiä rantavarastoja, joita ennen oli tiheässä tien ja rannan välillä. Se on toiminut Enso Guitzeitin uittovarastona. Siitä muistutuksena rakennuksen päädyssä Enso Gutzeitin käyttämä tunnus, valkoinen tähti.

Tervahöyryt

Vuoteen 1917 mennessä Sulkavalla oli 16 tervahöyryä, mikä oli enemmän kuin yhdessäkään muussa Mikkelin läänin maalaiskunnassa. Lähes kaikki Sulkavan tervahöyryt rakennettiin niiden koneita lukuunottamatta omassa pitäjässä. Kun tervahöyryliikenne laajeni, pääosa siitä siirtyi talonpoikaisten yrittäjien ja kauppiaiden käsiin.

Kiertäessään laivoillaan pitäjän vesireittejä kauppiaat toimivat myös eräänlaisina oman aikansa “ovelta ovelle” palvelun harjoittajina viemällä asiakkaittensa tarvitsemia tavaroita näitä lähellä oleville rannoille.

Pappilan tulipalo

Vastarannalla sijaitsevassa rovastin pappilassa syttyi tulipalo huhtikuussa 1922. Palo levisi nopeasti välikattoa pitkin, tuhoten rakennuksen kokonaan. Kipinät lensivät kauaksi aina Uitonvirran toiselle puolelle ja monet Alanteentien talot olivat vaarassa tuhoutua.

Vieritä ylös