Leppäsuaren Einari

Leppäsuaren Einari

Soutureitin varrella, Leppäsaaren ja Tuhkasaaren välisessä salmessa sijaitsee ensimmäisen Partalansaaren Ympärisoudun voittajan, Einari Luukkosen, keltainen mökki. Vaikka Einar asuikin Tuhkasaaressa, häntä kutsuttiin yleisesti “Leppäsuaren Einariksi”. Einar kulki jo nuorena poikana pitkiä matkoja soutaen. Veneellä hän kävi parinkymmenen kilometrin päässä kirkolla ostoksilla ja saman matkan päässä Lohilahdella myllyssä. Joskus Einar teki veneellä myös melkein uskomattomia “taksimatkoja” Savonlinnaan. Kun Puumalasta Savonlinnaan matkalla…

Lue lisää ...
Rakokivi

Rakokivi

Partalansaaren edustalla, Varmavirran ja Lajunvirran välillä on Rakokivi, joka on suuri haljennut siirtolohkare. Siirtolohkereiden väliin on kiilautunut iso kivenlohkare. Vanhan tarinan mukaan Rakokiven luona ennen muinoin Karjulanmäen ja tämän tienoon ensimmäinen asukas Olli Karju tavoitti hiihtäen takaa-ajamansa suden, joka oli yrittänyt syödä hänen pikku poikansa Karin. Olli lävisti nuolella suden jalan, mutta kolmijalkaisenakin susi konttasi vielä jään yli Sarkaniemen korkeimmalle…

Lue lisää ...
TELAKANAVA

TELAKANAVA

Turun rauhan jälkeisten vuosien aikana Ruotsi haaveili menettämiensä alueiden valtaamisesta takaisin kun taas laajenimishaluista tsaarin Venäjää kiinnosti rajan siirtäminen päinvastaiseen suuntaan. Vuosina 1788-1790 käytiin Kustaa III:n sota, joka päättyi elokuussa 1790 Värälän rauhaan ilman selvää voittajaa tai ilman rajamuutoksia. Sodan jälkeen varustautumista uuden sodan varalta jatkettiin. Venäjän keisarinna Katariina II antoi sotapäällikkö Aleksandr Suvoroville tehtäväksi vahvistaa Ruotsin vastaisen rajan puolustusta…

Lue lisää ...
”HIRVINIEMI KUIN ELÄMÄN SYDÄN”

”HIRVINIEMI KUIN ELÄMÄN SYDÄN”

Partalansaaren etelärannalla sijaitseva Hirviniemi on entinen, vilkas kauppapaikka ja laivalaituri. 1963 Kietävälän koululle opettajaksi tullut Jaakko Räsänen kuvasi Hirviniemen merkitystä varsinkin Kietävälän kylän asukkaille: ”Hirviniemi oli kuin elämän sydän”. Aleksander Kainulainen osti 1900-luvun vaihteessa Hirviniemestä metsäisen tilan. Maatalouden lisäksi hän alkoi pitää tilalla kauppaa. Hänen jälkeensä toimintaa jatkoivat vuorollaan hänen kuudesta pojastaan(poikia sanottiin tilalla olevan korkean kallion takia ”Huippuvuoren pojiksi”)…

Lue lisää ...

Kivikirkko ja Rakokivi

Kivikirkko on muodostunut valtavista siirtolohkareista, jotka ovat mannerjäästä irrotessaan asettuneet toisiaan vasten. Kivikirkon lohkareiden väliin on muodostunut onkalo, johon mahtuu reilusti toistakymmentä ihmistä. Korkeimman lohkareen kärki ulottuu 15 metrin korkeuteen. Kirkkoa on ilmeisesti käytetty vainoaikojen piilopaikkana sekä erilaisten palvontarituaalien suorittamiskohteena. Koska entisaikaan ei keksitty mitään "järjellistä" teoriaa siihen miten isot siirtolohkareet olivat metsään päätyneet, uskoivat ihmiset että alueella asuvat jättiläiset olivat…

Lue lisää ...

Kukkarvuoren aarre

Kukkarvuoren uummenissa uskotaan olevan aarre, jota ei vielä tänäkään päivänä ole löytynyt. Kerrotaan, että eräs isäntä oli myynyt puumalaiselle sahalle suuren määrän puutavaraa ja saanut maksuksi melkoisen määrän kultarahoja. Sahan omistajalla oli maatila Kukkarvuoren lähellä ja hän tarjosi sitä isännälle, jolla oli vielä puutavarasta saadut rahat käyttämättä. Kaupat tehtiin ja rahat vaihtoivat omistajaa. Sukulaiset tivasivat turhaan sahanomistajalta, mihin hän oli…

Lue lisää ...
Pisamalahden Linnavuori

Pisamalahden Linnavuori

Pisamalahden linnavuori on eräs Suomen arvokkaimmista muinaislinnoista. Linnavuoren maisemat tarjoavat upeat näkymät yli Saimaan. Järvenpuoleinen, erittäin jyrkkä rinne, kohoaa noin 55 metrin korkeuteen Saimaan vedenpinnan yläpuolelle. Vuoren laelta löytyvät 1100-luvulta peräisin olevat puolustusvallin jäännökset. Linnavuori on toiminut puolustus-, vartiointi- ja turvapaikkana. Vuoren järvenpuoleinen rinne on toiminut jo sellaisenaan puolustusmuurina joten linnanrakenteita on tarvittu vain vuoren loivemmalla itärinteellä. Harvinaisen hyvin säilyneen…

Lue lisää ...
Kahden valtakunnan alaisuudessa

Kahden valtakunnan alaisuudessa

Turun rauha v. 1743 jakoi Sulkavan kahteen valtakuntaan ja sulkavalaiset kahden valtakunnan alaisuuteen. Partalansaari ja Sulkavan kirkonkylä jäivät Ruotsin puolelle mutta Ruokoniemi, Telataipale ja Lohilahti joutuivat venäläisten haltuun. Raja kulki Lepistönselän halki Vekarasta Oulunsaaren ohi Tolvanselälle. Kun molempien valtakuntien hallitukset pyrkivät pitämään raja-alueen mahdollisimman vaikeakulkuisena, niin kaupankäynti ja yhteydenpito yleensäkin johti moniin ongelmiin. Ruotsin puoleisilta sulkavalaisilta raja katkaisi vesitiet niin…

Lue lisää ...