Jättiläiset

Ennen suomalaisten tuloa, uskottiin jättiläisen asuneen näillä seuduilla. Kaikki suuret rakennukset ja oudot luonnonmuodostelmat, joita ei voitu muulla tavoin selittää pantiin muinaisten jättiläisten tekosiksi. Niinpä aikoinaan uskottiin että myös Olavinlinna oli jättiläisen rakentama. Jättiläisakat kantoivat helmassaan kiviä Saimaan vesien varsilta…

Lue lisää...

Sulkavan saha

Kukkapäässä toimi Sulkavan saha vuosina 1910-1951 tuottaen sahatavaraa myös kansainvälisille markkinoille. Saha oli kaksiraaminen höyrysaha, jonka polttoaineena käytettiin sahanpurua ja rimoja.Tuotannossa oli lankkuja ja lautoja. Lisäksi valmistettiin kimpiä, jota Saksassa ja Ranskassa käytettiin mm. viinitynnyreihin. Saha oli paikkakunnan puitteissa suuryritys,…

Lue lisää...

Suaren kiertäjistä

Jos vieras Partalasuarele vietäs, se ei sitä varmasti suareksi tietäs. Siihen liäniin mahtuu saetta sekä poutoo, ja päevän suap mies sitä ympäri soutoo. Se on muute hölömöläesiin keksintö se parisoutu! Ne ku hoksas, mite hittaasti se homma joutu, ku ukko…

Lue lisää...

Suarele suatii muantie

Vuosikymmeniä vireillä oleva Partalansaarentie Sulkavan kirkonkylästä Hakovirran rantaan vievä maantie valmistui 1931, mutta tiestä ei tietenkään ollut paljon hyötyä ilman yhteyttä virran yli. Ensimmäinen lossi liikennöi Hakovirrassa 1934, pian maanteiden valmistuttua. Lossi oli mitoitettu kantamaan kaksi hevosta kärryineen tai juuri…

Lue lisää...

Nimineuvos Kaarlo Hämäläinen

Nimineuvos Kaarlo Hämäläinen syntyi 21.12.1879 Pietarissa, missä hänen Sulkavalla syntynyt isänsä toimi hopeaseppänä. Tuleva nimineuvos toimii piirtäjänä Venäjän amiraliteetin karttaosastolla, missä hän yleni kapteeniksi ja sai tsaarinvallan aikaiseen virka-arvojärjestykseen kuuluneen nimineuvoksen arvonimen. Maailmansodan aikana hän toimi kuriirina ja erinäisissä muissa…

Lue lisää...

Tahvanan sauna

Tahvanan eli Tapanin päivän aamuna varhain ennen talon väen heräämistä riennetään omin luvin lämmittämään naapurin saunaa. Lämmittäjän on koko lämmitysaika pidettävä tarkasti vahtia, sillä nurkan takana voi olla piilossa toinen, joka on yrittänyt saunaa lämmittämään mutta myöhästynyt. Jos lämmittäjä hetkeksikään…

Lue lisää...

Sairalanmäellä sotaherrat kummittelevat

  Kerrotaan, että Sairalanmäellä on usein nähty sodassa kaatuneiden, Sairalanmäelle haudattujen, upseerien ajavan vaunuissaan kuutamoöinä tietä myöten.  Yhdellä upseereista on aina korkea töyhtöhattu päässä. Yht’äkkiä kummitusajajat hajoavat sumuksi tiellä.

Lue lisää...

Rakkaus ”roihusi” Sairalanmäellä

Kustaa III:n sodan aikana (1788-1790) Sairalanmäelle oli tullut talon tyttären sulhanen saamaan hoitoa lasarettiin. Tämä haavoittunut ruotsalainen upseeri oli venäläisten takaa-ajama ja niinpä venäläiset saapuivat tivaamaan talon tyttäreltä tietoa upseerista. Neitonen oli kuitenkin piilottanut rakkaansa tuvan lattian alle ja kielsi…

Lue lisää...
Leppäsuaren Einari

Leppäsuaren Einari

Soutureitin varrella, Leppäsaaren ja Tuhkasaaren välisessä salmessa sijaitsee ensimmäisen Partalansaaren Ympärisoudun voittajan, Einari Luukkosen, keltainen mökki. Vaikka Einar asuikin Tuhkasaaressa, häntä kutsuttiin yleisesti “Leppäsuaren Einariksi”. Einar kulki jo nuorena poikana pitkiä matkoja soutaen. Veneellä hän kävi parinkymmenen kilometrin päässä kirkolla…

Lue lisää...
PARTALANSAAREN TERVAHÖYRYT JA JOENPÄÄ

PARTALANSAAREN TERVAHÖYRYT JA JOENPÄÄ

Kun Saimaan kanava avautui 1856, oli sillä ”valtaväylän varrella” asuville partalansaarelaisille pitkälle ulottuva taloudellinen merkitys. Merkittävä vientituote oli halot, jotka menivät Viipurissa ja Pietarissa hyvin kaupaksi. Niiden menekki vaikutti myöhemmin ratkaisevasti Partalansaaren laivateollisuuteen. Saimaalle ilmestyi 1900-luvun alkupuolella aivan omaperäinen, muualla…

Lue lisää...

Karjulanmäen vanhin asukas

Vanha tarina kertoo Karjulanmäen kylän vanhimmasta asukkaasta, Olli Karjusesta ja hänen taistelusta suden kanssa seuraavaa: Olli oli sisällä vuolemassa nuolen vartta. Päivä oli hämärtymässä iltaan kun Ollin vaimo tuli ulkoa sisään ja huusi hädissään, että susi oli vienyt heidän poikansa.…

Lue lisää...
Telakanava

Telakanava

Turun rauhan jälkeisten vuosien aikana Ruotsi haaveili menettämiensä alueiden valtaamisesta takaisin kun taas laajenimishaluista tsaarin Venäjää kiinnosti rajan siirtäminen päinvastaiseen suuntaan. Vuosina 1788-1790 käytiin Kustaa III:n sota, joka päättyi elokuussa 1790 Värälän rauhaan ilman selvää voittajaa tai ilman rajamuutoksia. Sodan…

Lue lisää...
Hirviniemi Kuin Elämän Sydän

Hirviniemi kuin elämän sydän

Partalansaaren etelärannalla sijaitseva Hirviniemi on entinen, vilkas kauppapaikka ja laivalaituri. 1963 Kietävälän koululle opettajaksi tullut Jaakko Räsänen kuvasi Hirviniemen merkitystä varsinkin Kietävälän kylän asukkaille: ”Hirviniemi oli kuin elämän sydän”. Aleksander Kainulainen osti 1900-luvun vaihteessa Hirviniemestä metsäisen tilan. Maatalouden lisäksi hän…

Lue lisää...

Kukkarvuoren aarre

Kukkarvuoren uummenissa uskotaan olevan aarre, jota ei vielä tänäkään päivänä ole löytynyt. Kerrotaan, että eräs isäntä oli myynyt puumalaiselle sahalle suuren määrän puutavaraa ja saanut maksuksi melkoisen määrän kultarahoja. Sahan omistajalla oli maatila Kukkarvuoren lähellä ja hän tarjosi sitä isännälle,…

Lue lisää...
Kahden Valtakunnan Alaisuudessa

Kahden valtakunnan alaisuudessa

Turun rauha v. 1743 jakoi Sulkavan kahteen valtakuntaan ja sulkavalaiset kahden valtakunnan alaisuuteen. Partalansaari ja Sulkavan kirkonkylä jäivät Ruotsin puolelle mutta Ruokoniemi, Telataipale ja Lohilahti joutuivat venäläisten haltuun. Raja kulki Lepistönselän halki Vekarasta Oulunsaaren ohi Tolvanselälle. Kun molempien valtakuntien hallitukset…

Lue lisää...
Search